Kun ensimmäiset syysflunssa päivitykset ilmaantuivat someen, muistin jostain lapsuusvuosiltani hunajaisten valkosipulikynsien maun. Mielikuva oli että ne herkulliset kynnet oli käytetty uunissa hunajan kanssa. En kuitenkaan halunnut tuhota hunajan hyviä entsyymejä tai valkosipulin tehoaineita kuumentamisella. Joten hetken tuumailu ja loogisen ajattelun päätelmänä syntyvä ajatus testauksesta miten nuo toimisivat ilman kuumennusta johti reseptiin joka toimii maultaan ja teholtaan.
Flunssan karkoitus hunajaisella valkosipulilla
Ensimmäinen koe-eräni oli pieni. Olin juuri sopivasti saanut lahjaksi purkillisen Elma B:n Hymypoika-hunajaaa. Kuorin yhden pienen luomuvalkosipulin. Leikkasin kynsien päästä kovan kantaosan pois, ja litistin kynttä hieman veitsen lappeella leikkuulautaa vasten. Kun valkosipulin rakennetta rikkoo näin, alkaa siitä vapautua allisiinia. Lykin valkosipulin kynnet pieneen lasipurkkiin ja lorottelin päälle juoksevaa Hymypoika Vaahteralinna-hunajaa ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes kynnet olivat peitossa. Huomasin tosin kynsien nousevan hunajan yläreunaan, joten suhteessa hunajaa tuli enemmän kuin tarpeeksi. Kansi päälle ja purkki jääkaappiin.
Maistoin muutaman tunnin kuluttua ensimmäisen kynnen. Ja huh-huh.. Maku ei ollut sinnepäinkään kuin mitä lapsuuden muistikuva pehmeästä hunajaisesta valkosipulista. Itseasiassa tuntui että rintakehää korvensi ja sydän taisi jättää muutaman lyönnin väliin pelkästä järkytyksestä. No ainakin valkosipulissa tuntui olevan kunnolla potkua. Näin saattoi todeta myös illalla miehen kotiuduttua töistä, huusholli kun kuulemma löyhkäsi valkosipulilta niin että meinasi ovelle pyörtyä.
No testikeittiö jatkoi koe-erän maistelua kynsi kerrallaan. Päivä päivältä maku pehmeni ja lusikan kärjellinen kerrallaan maisteltu hunajakin imi itseensä valkosipulin makua ja tehoaineita. Yhdestä valkosipulista ei kovin monta päivää riittänyt maistiaisia, mutta vajaassa viikossa maku oli pehmentynyt muistuttaen jo sitä mielikuvissa ollutta makua. Useamman päivän testieräni tuntui siirtävän kytiksellä ollutta flunssaakin. Ja auttoi pitämään itsensä toimintakuntoisena aina pari tuntia eteenpäin jokaisen nautitun kynnen jälkeen. Sitten kun erä loppui, iski se flunssakin. No nyt on valkosipulivarasto täydennetty ja uusi (suurempi) erä tulossa.
Allisiini
Mainitsin aikaisemmin valkosipulista vapautuvan allisiinin. Valkosipuli sisältää alliinia(C6H11NO3S), jota siinä on noin prosentin verran. Kun valkosipuli leikataan tai murskataan, alkaa alliini allinaasi-entsyymin vaikutuksesta muuttua allisiiniksi. Allisiinilla puolestaan on kyky estää bakteereiden, hiivojen, sienten kasvua ja myös virusten lisääntymistä. Joidenkin tutkimusten mukaan sen on todettu estävän myös kasvainten kasvua estäessään kasvaimen mitoosin[1].
Olen antanut kertoa itselleni että alliinin muuttuminen allisiiniksi vaatii hapen vaikutuksen. Tästä syystä jos haluaa valkosipulista sen antibioottisen vaikutuksen, sitä ei kannata murskata ja heittää välittömästi kypsentyvän ruuan joukkoon, vaan mielummin litistää veitsen lappeella niin että rakenne rikkoutuu, antaa sen sitten seistä 5-10 minuuttia jonka aikana entsymaattinen reaktio tapahtuu. Valkosipuli kannattaa lisätä ruokaan vasta valmistuksen loppuvaiheessa, siis mikäli haluaa terveyshyödyt eikä pelkkää makua, sillä allisiini ei kestä kuumennusta. Allisiini on lisäksi ns epävakaa aine eli sen hajoaminen on varsin nopeaa. Joidenkin tutkimusten mukaan se hajoaa huoneenlämmössä noin 16 tunnin kuluessa murskauksesta, eli tehoa voi yrittää säilyttää kauemmin jääkaapissa. Oman testini mukaan hunaja auttaa siis myös säilyttämään tätä tehoa.
Allisiinin antibioottisesta vaikutuksesta on useita tutkimuksia. Sekä ihmiskokeita joissa sen vaikutusta esim flunssan torjunnassa tai paranemisen nopeutumisesta ja myös esim MRSA-bakteerin, eli ns sairaalabakteerin torjunnassa, kuin sitten eristetyn allisiinin testausta suoraan eri patogeeneihin. Näitä tutkimuksia löytyy NCBIn tietokannasta ja tässä yksi varsin mielenkiintoinen esimerkki.
- Allisiini siis:
Yksi pieni varoituksen sana kuitenkin.
Valkosipuli ja sen sisältämä allisiini vaikuttaa myös esimerkiksi hiivatulehdukseen. Silloin jos ja kun kyseessä on sukuelimissä esiintyvä hiivatulehdus, ei valkosipuli oletettavasti aiheuta haittareaktioita.
Jos kyseessä onkin suolistossa oleva hiivatulehdus, kannattaa valkosipulin nauttiminen aloittaa hyvin varovasti, sillä hiivat ovat siinä mielessä ilkeitä tyyppejä, että ne voivat aloittaa vastataistelun, jolloin elimistö reagoi ns candida die off-reaktiolla, eli oireina voi olla pahoinvointia, iho-oireita, vatsan turvottelua yms. Nämä oireet saa vältettyä sillä että aloittaa pienellä annostuksella ja vähitellen kasvattaa annosta. Kypsennetty valkosipuli ei yleensä näitä oireita aiheuta, joten sen suhteen ei tarvitse olla samalla tavalla varovainen.
Jos epäilet itselläsi hiivasyndromaa suolistossa, on se hyvä syy tulla ravintoneuvontaan tilanteen korjaamiseksi.
Hunaja
Hunaja on kautta aikojen tiedetty antibakteeriseksi ja antibioottiseksi aineeksi. Kautta maailman tunnettu manuka-hunaja on tunnetuin lääkehunaja. Se on jopa niin tunnettu, että siitä on liikkeellä eniten väärennöksiä. Aidossa manuka-hunajassa tulisi olla vähintään 70% sen sisältämästä siitepölystä manuka-kukan siitepölyä. Tämä on siis se ainesosa joka tekee siitä lääkinnällisesti arvokkaan. Kaikki aidot hunajat ovat kuitenkin hyviä terveyden ylläpitämiseen ja esimerkiksi haavojen paranemisen tehostamiseen. Sanon aidot siksi, että markkinoilla on paljon myös ”hunajaa” joka on käytännössä pelkkää sokerivettä.
Halutessasi taatusti hyvää hunajaa, valitse paikallisten tuottajien hunajaa. Lähikaupasta löytyy yleensä aina Suomalaista hunajaa, jonka päällä lukee keneltä mehiläisfarmarilta kyseinen hunaja on tullut. Oma suosikkini on kotikylältämme löytyvän Huhtasrinteen kotihunaja. Heidän mehiläisensä kerää hunajan parin kilometrin säteellä kotoani, joten siinä on parhaat suojaravinteet niitä uhkatekijöitä vastaan jotka tällä alueella elimistöä ärsyttävät. Toki herkullista hunajaa voi käyttää ihan pelkän maunkin vuoksi, ja maantieteellisesti Huhtasrinteen hunaja kattaa ilmastollisena vyöhykkeenä puoli suomea. Eli jos haluat maistaa näitä, voit tehdä tilauksen heidän hunajakaupastaan tai katso löytyykö lähikaupan hyllystä jo purkkeja. Tiedän että Huhtasrinteen hunajaa myydään jopa Tukholmassa, joten uskoisin sitä löytyvän eri puolilta Suomeakin.
Hunajan entsyymit
Hunajassa on yli 200 vaikuttavaa ainetta. Hunaja sisältää mm. aminohappoja, vitamiineja, aromiaineita, happoja, entsyymejä, mineraaleja ja hivenaineita. Vaikka entsyymien määrä hunajassa on alle prosentin, niin ne ovat tärkeitä tekijöitä hunajan terveellisyydelle. Entsyymit syntyvät mehiläisten rauhasissa. Mehiläiset esimerkiksi erittävät glukoosioksidaasi-entsyymiä, joka on tärkeää hunajan säilymisen kannalta.
Yleensä sanotaan entsyymien tuhoutuvan yli 40 asteen lämpötilassa. Hunajan kasvialkuperällä näyttää olevan merkitystä sen tehojen säilymiseen, toteaa dosentti, tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Tikkanen-Kaukasen tutkimusryhmä selvitti yksikukkahunajien antimikrobisista vaikutuksista.
”Lämpökäsittely 68 asteessa 15 minuutin ajan laski joidenkin hunajien aktiivisuutta, mutta ei kaikkien. Erityisen aktiivisten horsma-, tattari- ja kanervahunajien aktiivisuus säilyi myös kuumentamisen jälkeen. Hunajan perinteinen käyttö teessä tai muussa kuumassa juomassa ei näyttäisi vähentävän ainakaan näiden hunajien vaikutusta.” Tikkanen-Kaukanen kertoo.
Vaikka kuumentaminen ei tuhoa hunajan kaikkia hyviä ominaisuuksia, on se esimerkiksi yskänlääkkeenä paras nauttia ”raakana”. Hunajan tehosta lasten yskään on tietoa esimerkiksi tässä tutkimus-yhteenvedossa. Siinä suositellaan imeskelemään teelusikallinen hunajaa noin 30 minuuttia ennen nukkumaan menoa, jotta hunaja ehkäisee yskän ärsytystä. Jos haluaa tehostaa kurkkua/nielua desinfioivaa vaikutusta, kannattaa sekoittaa hunajan joukkoon kanelia, kurkumaa tai inkivääriä (tai kaikkia kolmea).
Jo muinaiset egyptiläiset...
Hunaja ja valkosipuli ovat ikiaikaisia lääkkeitä, suoranaisia elämän eliksiirejä. Arkeologisissa kaivauksissa on eri puolilta maailmaa löytynyt saviruukkuja johon on säilötty tätä elämän eliksiiriä, hunajan ja valkosipulin yhdistelmää. Eri puolilla siihen lisätyt muut tehoaineet ovat sitten vaihdelleet, mutta nämä kaksi ovat aina olleet hyväksi havaittuja erilaisten pöpöjen häätämiseen. Ainakaan näiden lisääminen säännölliseen ruokavalioon ei tee elämästäsi yhtään huonompaa ja saatat jopa yllättyä positiivisista muutoksista.
Hunajainen valkosipuli - resepti
Ota käsille sopivan kokoinen puhdas lasipurkki. Esimerkiksi lastenruokapurkki tai pieni hillopurkki. Älä tee seosta muovi- tai metalliastiaan, sillä näistä saattaa liueta erilaisia kemikaaleja.
Ainekset:
- Valkosipulin kynsiä (mieluiten luomu)
- Hunajaa (mieluiten kotimainen, luomu, juokseva koostumus)
Valmistus:
Kuori valkosipulit, leikkaa kova kantapala pois ja litistä kynnet veitsen lappeella leikkuulautaa vasten. Anna käsiteltyjen kynsien olla ilmavasti 5-10 min. Voit pudotella liiskatut kynnet suoraan purkkiin jos ilma pääsee sielä kiertämään kynsien ympärillä. Kun viimeisten kynsien liiskauksesta on kulunut vähintään 5 min valuta purkkiin hunajaa niin että kaikki kynnet ovat peitossa. Sulje kansi ja siirrä purkki valolta suojattuun tilaan (esim kaappi). Anna olla huoneenlämmössä muutama tunti ja painele välillä tänä aikana kynsiä niin että ne pysyvät hunajan alla. Siirrä muutaman tunnin kuluttua purkki jääkaappiin ja anna tekeytyä muutama päivä. Voit tarpeen mukaan käyttää kynsiä/hunajaa jo samana päivänä, mutta varaudu siihen että makuelämys voi olla voimakas (maku riippuu toki myös siitä kuinka voimakkaita valkosipuleita käytät). Suosittelen vähintään viikon kuuria jolloin otat aamulla tyhjään mahaan yhden kynnen ja hieman hunajaa.
Tämä postaus ei ole kaupallinen yhteistyö, vaan edellämainitut hunajafarmarit ja tuotteensa ovat jotakin joita itse käytän ostaen tuotteet ihan rahalla.